Saattaa olla, että jokunen odottaa päivityksiä ja erityisesti kuvia. No ekaa tulee nyt, toka jää vielä uupumaan (yritän korjata tilanteen pian). Siis pennut on 3,5 viikkoa vanhoja ja ihan oikeita koiria jo? KOSKA ne muuttui marsuista koiriksi kysyn vaan?! Yhtäkkiä niillä olikin silmät auki, ne tapaili jotain leikin tyyppistä ja sitten ne ei pysyneetkään enää pentulaatikossa.
Pennut on olleet viikon laatikon pentuaitauksessa ja ottavat siitä kyllä ilon irti. Ne pysyy jo hienosti jaloillaan ja usein jopa lyhyen juoksupyrähdyksenkin. Ympäristö kiinnostaa älyttömästi ja tänään taisikin jokainen pentu käydä asunnon jokaisessa huoneessa. Eli tupatarkastus tehty!
Pennut ovat saaneet myös viralliset nimet. Ne ovat (Sinnikkään) Soosoo, Jeejee, Miimii ja Nuunuu. Soosoo on pistepoika, koska se on villein ja eniten sellainen "soosoo, tuota ei saa tehdä"- tyyppi. Se on vilkkain ja käyttää leikkiessään eniten murinaa. Se on vähän sellainen "tein ensin, harkitsin sitten"- pentu ja lähtee kyllä soitellen sotaan, mutta paikanpäällä saattaakin tulla äitiä ikävä. Mutta koska tilanteessa jo ollaan, niin jotenkinhan siitä aina selvitään, eli pentu pysyy toimintakykyisenä. Mutta se tulee todennäköisesti isompana karvaasti oppimaan, että ensin kannattaisi ehkä hetki harkita, ennenkuin toimii. Soosoo on kropaltaan kevyin ja siroin.
Musta on Jeejee. Sillä on koko ajan sellainen jeejee- asenne, häntä heiluu ja kaikki on aika siistiä. Se on pennuista sosiaalisin ja hakeutuu mieluiten ihmisten seuraan. Leikkiessään se on kohtelias enkä juuri ole kuullut sen murisevan, mutta se osaa kyllä ottaa ilon irti painimisesta. Se on kropaltaan pojista jäntevin ja motorisesti taitavin ja pojista paras syömään.
Nuunuu on täpläpoika, koska se on jatkuvasti nuuskuttelemassa nenä maassa. Sen nenänkäyttö on aivan eriluokkaa muiden pentujen kanssa. Se on kropaltaan selvästi matalin ja pitkulaisin; olenkin nauranut, että se ei varmaan vieläkään ole noussut kunnolla jaloilleen kun on aina nenä maassa :) Mutta siitä varmaan jää suorakaidemaisempi kuin pistepojasta. Nuunuu on pennuista harkitsevin ja rauhallisin, mutta itseasiassa hyvin rohkea. Se ei ole sellainen hölmö kuin pistepoika, vaan ehtii miettimäänkin ennenkuin on jo hommannut itsensä ongelmiin.
Tyttö on Miimii, koska se nyt vaan sattuu olemaan äänessä jatkuvasti. Se on pennuista rohkein ja vahvaluonteisin, murisee ja mesoaa ihan huolella. HYVIN itsenäinen, lähtee yksinään eri huoneisiin eikä ole moksiskaan, vaikka on pitkäänkin poissa äidin ja veljien luota. Toisten kanssa leikkiessään sellainen, että mielenkiinnolla odotan, kuinka se tulee toimeen aikuisena toisten kanssa... Käsittääkseni samanlainen (tai pahempi), mitä Sinni on ollut pentuna. Sä joko leikit tai itket ja leikit... En tiedä YHTÄÄN, että mitä siitä tulee isona, joten sikäli hyvä, että se jää meille. Pojat ovat tasaisia ja olen niiden suhteen luottavainen, mutta tuosta tytöstä voi tulla ihan mitä vaan, eikä pelkästään hyvässä merkityksessä...
Ainakin kahden pojan kutsumanimetkin on tiedossa ja niitä aletaan käyttämään heti kun tiedän, että kuka pentu menee mihinkin. Ja tyttö on kutsumanimeltään Raiku. Virallisten nimien eteen tulee kennelnimi Sinnikkään (jos se menee läpi) sitten joskus, kun se hyväksytään. Hyvällä lykyllä jo tämän vuoden puolella, mutta viimeistään alkuvuodesta.
Pennut on syöneet kiinteää nyt muutamana päivänä, maistuvuus vaihtelevaa, sotku taattua. Musta ja tyttö syövät parhaiten, täpläpojallekin maistuu aika hyvin. Pistepoika ei kauheasti kerkeisi pysähtyä syömään... On muillakin kiire ja hitsi että harmittaa, kun haluaisi nähdä koko maailman sillä salaman sekunnilla eikä jalat kanna ollenkaan niin lujaa ja kun sitten saattaa alkaa jänskättämäänkin vielä! Sitten ne huutaa, koska elämä en mene niinkuin ne haluaisi :D Niillä on äärimmäisen suuret odotukset elämältä ja ne ovat erittäin tietoisia haluistaan ja mieliteoistaan. Ne ovat hyvin vilkkaita ja toiminnanhaluisia, tekevät sata lasissa. Niin mielenkiintoista nähdä, että minkälaisia ne on aikuisina :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti