Viikko vielä

Siis mihin tää aika menee? Ens perjantaina lähtee Kille ja sunnuntaina Jopo (musta). Romu (täplä) on meillä kahdeksanviikkoiseksi. Ja Ralla pysyvästi :D

Pennut on valloittaneet maailmaa oikein urakalla. Ne ovat autoilleet päivittäin oikein kiltisti ja olleet reippaina mihin auto heidät onkaan aina kuskannut. Ollaan käyty agilitytreeneissä ja kaupungissa ja maalla ja siellä ja täällä. Torstaina poikettiin Lotan, eli Killen omistajan luona. Pennut sai juoksennella agilitykentällä (ja kaikki menivät hienosti putkeen, ovat siis valmiiksi agilitykoulutettuja :D), peuhata pikkupojan kanssa ja nukkua sisällä.

Lauantaina pennut poikkesivat mm. Mustissa ja Mirrissä (ei kun se taisi muuten ollakin Wuff). Ne on kyllä hyviä kun missä ikinä ne maahan laskeekaan, niin ne lähtee välittömästi tutkimaan ympäristöään. Ei haitannut kaupan liukas lattia tai muu.

Joku päivä pennuille myös ammuttiin kymmenisen laukausta. Ei tietty ihan vierestä, ehkä 20 metrin päästä. Kaikki olivat fine, eivät reagoineet edes jäämällä kuuntelemaan. Täytyy ampua vielä toinen kerta ennen kuin pennut keräävät kimpsunsa ja kampsunsa.

Ollaan me joskus kai kotonakin oltu ja yritetty keksiä täältä kaikki mahdollinen koettavaksi. Pennut ovat keikkuneet tasapainolaudoilla lukuisia kertoja, se on yks hauskimmista jutuista niiden mielestä. Ja leikkimistä ollaan tietty harjoiteltu paljon ja kaikki leikkiikin tosi hyvin. Jahtaavat innoissaan, tarttuvat hyvin kiinni ja pitävät otteen. Jopoa lukuunottamatta myös murisevat uskottavasti. Kaikki tapporavistavat.

Muutamana yönä ollaan käyty kävelyllä tässä lähimaastoissa. Pennut eivät välitä pimeästä, mutta Jopoa on ihan hullu homma vahtia kun se on musta! Muut nyt näkee melko hyvin, mutta mustaa pentua ei ihan heti erota. Täytyy laittaa sille seuraavan kerran vilkkuvalo pantaan kiinni.

Sinni imettää VIELÄKIN. Huooooh... Ralla saa pikku hörpyt varmaan viä kakstoistaviikkosena. En tahtois kauheasti eristää Sinniä pennuista, koska pennut kuitenkin saavat siltä niin tärkeää mallia, mutta yöt pidän Sinnin pois ja päivällä sillain, että kun pennut alkavat imeä, niin annan tehdä sitä minuutin-kaks jottei Sinnin tissit oo aivan täynnä ja sitten laitan sen pois kunnes pennut unohtavat maidon (ja tarjoan niille oikeaa ruokaa, mikä onneks maistuu kohtuuhyvin).

Kirjavat pojat ovat lähteneet punertumaan tosi selvästi, ne ovat siis käsittääkseni punavalkoisia. Eivät siis roaneja, vaan avoimilla merkeillä olevia. Jonkun verran pilkutusta niihin saattaa tulla (mun mielestä Romun kuonoon on tullut pilkku), mutta pysyvät kuitenkin selvästi kaksivärisinä ja valkoiset alueet lähes puhtaina. Ralla ei ole punertunut poikien tahtiin, eli se on varmastikin golden ja jää tuollaiseksi. Sen väri on ehkä hieman syventynyt syntymästä, mutta edelleen se on todella vaalea ja eri sävyinen kirjavien poikien ruskean kanssa. Se ei siis varmaankaan koskaan tule sellaiseksi kuin Sinni, vaan jää tuollaiseksi vaaleaksi. Jopon valkoinen merkki päästä on lähes kadonnut, rinnan merkki varmastikin jää näkyviin.

Menoa ja meininkiä

Pennelit on tainneet autoilla nyt joka päivä, ollaan käyty puistossa, junaradan reunalla, mökeillä, kylässä, kennelpiirillä ja ties missä. Ne on kiltisti autossa, kukaan ei oksenna ja nukkuvat suurimman osan ajasta. Jos ne laittaa virkeinä boksiin, niin saattavat kiljua alkuun muutaman minuutin sitä vääryyttä, että heidät on vastoin eläinsuojelulakia teljetty häkkiin, mutta pian tyytyvät kohtaloonsa ja nukahtavat. Lisäksi ollaan tavattu toisia koiria, ihmetelty vettä, kuunneltu päivät läpeensä kaikenlaisia ilotulituksia ja ambulansseja youtubesta, pidetty kaulapantoja ja syöty matolääkettäkin taas.

Pennut on niin reippaita, ne menevät innoissaan kaikkialle ja haluavat tutustua koko maailmaan. Perjantaina käytiin kennelpiirillä sirutuskurssilla mallikoirina ja reippaasti ne sielläkin oli ihmisten keskellä ja vieraassa tilassa ja Hannan pentujen kanssa samassa aitauksessa.

Sunnuntaina pennelit meni porukoille hoitoon, jotta päästiin kepon kanssa asuntomessuilemaan. Ensin mustaa oli purrut joku ötökkä tassuun ja sitten tyttö oli päässyt livahtamaan tutkimusretkelle terassin alle. Näistä selvittyään porukat päättivät aidata pennut ulkoiluiksi turvallisesti aitaukseen. No, piste oli työntänyt päänsä läpi aidasta ja jäänyt siihen jumiin :D Ahhah, ne on ihan helppoja eikä niiden vahtimisessa ole yhtään hommaa :D

Pennut saa olla meillä vapaana kotona, ei niillä ole ollut aitaustakaan enää ainakaan viikkoon. Viisi koiraa osallistumassa hommiin on aika paljon enemmän kuin yksi! Suihkussa on yhtäkkiä leikkimässä vedellä viisi ja eteisestä tulee aina viisi kenkää kerralla... Hauskojahan nämä on ja niin rakkaita, mutta ihan kiva, ettei ne kaikki jää meille ;)

Meidän tytölle yritettiin Raikua nimeksi, mutta se ei parin päivän kokeilusta huolimatta alkanut istua suuhun. Se vaihdettiin Rallaksi ja nyt ollaan tyytyväisiä :) Heti tuntui oikealta!

Bloggerissa oli joku ongelma, en saanut lisättyä kuvia vaan tuli pelkkiä mustia ruutuja, mutta nyt näkyisi toimivan! Siispä paljon kuvia kerralla. Nää on sekaisin tässä, osassa pennut nelisen viikkoa, osassa viisi.

Ja sitten yksi video mökiltä, pennut viisiviikkoisia:

Ulkoilua ja autoilua

Pennut ovat ulkoilleet nyt päivittäin ja usein montakin kertaa päivässä. Paljon ollaan oltu tuossa läheisessä puistossa, mutta en uskalla viedä niitä sinne enää yksin, koska ne lähtevät kaikki eri suuntiin, joten apuun on valjastettu milloin ketäkin :) Lähes aina olen odottanut ulkona, että pennut nukahtaa ja tuonut sitten vasta sisään jotta oppivat nukkumaan muuallakin. Yksi kiltti pikkukoira on käynyt pentuja tervehtimässä ja ilo oli molemminpuoleista.

Eilen lastattiin pennut autoon ja ajeltiin porukoille puolen tunnin matkan päähän. Yksi pentu huusi n. 200 metriä alussa, kun koki maailman suurimmaksi vääryydeksi sen, että telkesin hänen korkeutensa boksiin kun hän ei olisi halunnut, mutta sekin tyytyi kohtaloonsa ja kävi nukkumaan. Koko loppumatkalla kukaan pennuista ei sitten sanonutkaan mitään. Perillä ne leikki ja hääri niin sisällä kuin ulkonakin ja kotimatkalle lähdettiin kun olivat nukahtaneet toistamiseen, joten inahdustakaan ei kuulunut koko matkalla.

Sinni on vähentänyt imetystä reilusti ja pennut on tosi ahneita kiinteälle. Muutenkin Sinni alkaa olemaan sitä mieltä, että pennut voisivat ystävällisesti alkaa pakkaamaan tavaroitaan... Se kyllä leikkii niiden kanssa ja menee katsomaan, jos kuuluu tietynkuuloinen huuto, mutta paljon se tulee esimerkiksi sohvalle turvaan. Nyt se on myös muutaman kerran murahtanut lelusta/ruuastaan, jotta pennut oppivat, että kaikki ei kuulu kaikille.

Pennut saa olla paljon meillä vapaana ja ne levittäytyykin kyllä koko kämppään, ihan pissoja ja kakkoja myöden... Joo meiltä ei lähde sisäsiistejä pentuja :D Jonkun ihmeen takia en teljennyt pentuja viimeyöksi pentuaitaukseen, minkä takia heräsin säännöllisesti sängyn vierestä kuuluvaan hähätykseen (sellaiseen hassuun ääneen mitä pennut pitää kun hengittävät innoissaan suun kautta)... Huoh :D Ajattelin varmaan, että ehkä ne antaa mun nukkua vähän paremmin, kun aitauksessaan ne toki huutaa kun syötävät kokemaansa vääryyttä: "me mitään häkkieläimiä olla, tää mikään Korkeasaari oo, me soitetaan eläinsuojeluun!!!". ONNEKSI mä pääsen kolmesta eroon parin-kolmen viikon päästä!

Tässä video pentujen ekasta ulkoilusta: